31/05/2021
Rakastan tapahtumissa myyntiä, asiakaskohtaamisia ja sitä yhteistä tekemisen meininkiä muiden myyjien kanssa. Olen käynyt aluksi lähinnä paikallisissa tapahtumissa harrastusmaisesti myymässä. Kun liityn osuuskuntaan, sain tueksi muita osuuskuntalaisia ja osan kanssa kävin yhdessä eri tapahtumissa vähän pidemmälläkin kuin Jyväskylässä. Olen myös ollut myyjänä töissä muutamassa pienessä liikkeessä.
Siksi olinkin aika hämmentynyt ja ihmeissäni, kun olin v.2018 Kids & pets -messuille laittanut myyntipaikan kuntoon ja valmiina myymään, alkoi kroppa oireilla. Tuntui siltä, että kuolen. Kylmä hiki valui pitkin kroppaa, huono vellova olo, mahassa väänsi ilkeästi. Myynti ja esillä oleminen, kun on ollut ennen tuota tapahtumaa mutkatonta eikä ole ollut vastaavia ongelmia kropan kanssa. Jouduin sulkemaan myyntipisteeni ensimmäiseltä päivältä, koska en saanut mistään tuuraajaa niin pikaisella varoitusajalla.
En tiedä mikä laukaisee nuo oireet päälle. Paljon myöhemmin tuon tapahtuman jälkeen, käydessäni lääkärillä muissa asioissa mainitsin noista oireista, hän oli sitä mieltä, että olen saanut pahan paniikkikohtauksen. Tuolloin en ollut osannut yhdistää oireita siihen.
Tuosta Kids & pets tapahtumasta asti, jokaisessa tapahtumassa, jossa olin myyjänä, aloin jännittää tuleeko oireet taas päälle ja miten niistä selviän. Vielä ei ollut siis tietoa mikä vaivasi. Yritin keskittyä hengittämään syvään, rauhoittumaan ja söin ruokia evääksi, jotka tiesin, etteivät aiheuttaisi mahakipuja. Oireet vaihtelivat eri tapahtumissa. Aina ei ollut niin pahoja oireita kuin ensimmäisellä kerralla.
Lääkäri kirjoitti minulle paniikkikohtauksiin auttavaa lääkettä ja pärjään sen avulla ihan normaalisti nykyisin tapahtumien ajan.
Koronan tullessa kuvioihin v.2020 on toisten ihmisten tapaaminen vähentynyt minimiin ja jouluna ihan pienen porukan tapaaminen anoppilassa sai paniikkikohtauksen olon taas päälle. Oli pakko napata lääkettä siis ihan tutussa porukassa! Mieheni veljenvaimo silloin mainitsi, josko mulla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Ajattelin ottaa siitä selvää.
No, alkuvuodesta 2021 kävin lääkärillä ja kilpirauhastesteissä ja niinhän ne lukemat näyttivät, että vajaatoimintaa löytyy. Mikä sitten saattaakin olla syynä noihin paniikkikohtauksiin ja muihin oireisiin kuten pätkivään muistiin, keskittymisvaikeuksiin, väsymykseen, unensaannin vaikeuksiin yms.
Nyt jännitän miten käy, kun matkaan seuraavaan tapahtumaan myymään. Tuleeko vielä paniikkikohtauksia vai onko kilpirauhaslääkitys se mikä auttaa niin ettei niitä oireita enää tule.
Joka tapauksessa, en halua lopettaa tapahtumissa kiertämistä! Näiden vaivojen kanssa pystyy kuitenkin olemaan myyntihommissa, nyt kun tietää mistä on kyse ja on lääkkeet apuna!
Ihanat yrittäjäkollegat mahdollistavat kesäkuussa Ouluun Käsityökorttelitapahtumaan lähdön. Ottavat minut kyytiin matkanvarrelta teltan ja tuotteiden kera! Eteenpäin, uusia haasteita kohti!
❤❤❤
♥
Minulla ollut paniikkikohtauksia noin 13-vuotiaasta lähtien. Tulevat jollain tavoin pelottavissa tilanteissa, olen jo tottunut ja osaan aika hyvin ennakoida, mutta en toki aina. Rauhoittavat lääkkeet ovat auttaneet.
Pahimmillaan 16-vuotiaana säikähdyksestä halvaantui vasen puoli kasvoista. Hoidettiin sähköhoidolla sairaalassa. Se ei onneksi ole uusiintunut.
Kilpirauhasen vajaatoiminnalla ei ole niihin yhteyttä.
On minulla on nykyisin sekin, mutta ollut vasta joitakin vuosia ja paniikkikohtaukset alkoivat jo 50 vuotta sitten.
♥
Hei tsemppiä! Tulen Oulun tapahtumaan sun kojulle ostoksille! 🙂
Kiva juttu! Nähdään Oulussa 🙂
Nää paniikkihäiriökohtaukset taitaa olla aika yleisiä tässä mun iässä(57), vaihdevuodet tekee sen. Sinä taitanet tosin olla paljon nuorempi. Mutta itse oon sairastunut paniikkihäiriöön 80-luvulla, eli yli 30 vuotta sitten. Mun paniikkihäiriön laukaisi ensimmäinen aurallinen migreenikohtaus. Välillä on parempia, välillä huonompia kausia, mutta pääsääntöisesti olen oppinut selviytymään näistä mielenhallinnalla. Tosin melkosta hallintaa vaatii kyllä. 😅Myyntireissuilla en onneks ole enää nykyisin pahoja saanut, mulla kun on viimesen 10 vuoden aikana ollu enää tosi harvoin näitä. Mut mulle pahin on matkat, eli autoa ajaessa iskee ja syynä varmaan, et sitten aikoinaan sain tuollasen migreenikohrauksen autoa ajaessa. Tsemppiä sinne ja uskaltaisin sanoa, et kyllä ne helpottaa ajan kanssa. Ai niin mullakin on kilpparivajis, mut en osaa näitä yhdistää, sillä vajis puhkesi vasta nyt kun tuo vaiva on ollut lepotilassa.
Terv. Saga/SagaLife
Kiitos tästäkin viestistä 🙂 Mukava saada vertaistukea ja kuulla ettei oo ainoo näiden juttujen kanssa!